Pyöreitä lukuja siis.
Joskus tuossa alkukuusta taisi uutisissa olla ekan kerran, että amerikkalainen vieterinnyplääjä Joe Satriani haastaa Coldplay-yhtyeen oikeuteen plagioinnista.
Mielenkiintoista kyllä nähdä, miten tuossa käy. Mielenkiintoista on myös se päteminen puolesta ja vastaan, mitä Juutuubissa on ja kaikki "onhan sitä ennenki kopioitu" -koosteet. Sieltä saa siis viihdettä, jos pyhien löhöilyvaihde on jäänyt päälle.
Kuitenkin kaikessa tässä taas unohdetaan se tärkein asia. Sehän on, että tää mainittu Coldplayn biisi on aivan tajutonta kuraa. Kuka oikeesti kehtaa myöntää kuuntelevansa tätä?
Ei jumaleisson. Joskus kuullut CP:stä sen määritelmän, että ne tekee musiikkia, jota humanistimiehet voivat kuunnella, kun he sunnuntaisin masturboivat vessassa ja itkevät. En tiedä, mitä tuo nyt oikein meinaa, mutta hyvä määritelmä.
NP: Ei ainakaan Coldplay
lauantai 27. joulukuuta 2008
tiistai 16. joulukuuta 2008
Pelko on heidän aseensa
Lähtöportti ulkoa:

Lähtöportti sisältä:

Ryanair on kyllä melkoinen. Ohessa kuva Riikan lentokentältä. Taikahetki on käsillä, lento lähtee kohta.
Ryanilla on kireät ehdot matkustamiseen, check-in menee kiinni tiettyyn aikaan, eikä lentokone odottele mattimyöhäisiä. Ihmisiä hallitaan pelolla.
Juuri kävin pikaekskursiolla Baltiassa ja molempiin suuntiin mentäessä ihmiset jonottivat portilla massana jo ennen kuin lentokone oli saapunut. Riittää, että henkilökuntaa tulee pömpelin taakse valmistelemaan jotakin.
Riikassa sentään voi ajatella, että entä jos se lentokone on jossain toisaalla. Tampereella ei ollut koko kentällä yhtään konetta missään... Ei se voi siis ilman sinua lähteä.
Vai onko se sittenkin se oman penkin valinnanvapaus? 40 minuutin lennolla se onkin tärkeää. Ehkä ihmiset vain haluavat seistä puoli tuntia ennen pitkää istumista, mistä minä tiedän?!
Moni yritys voisi kuitenkin ottaa Raiskulta mallia. Alistair MacLeania lainatakseni: pelko on aseeni.
NP: Nada.
Lähtöportti sisältä:
Ryanair on kyllä melkoinen. Ohessa kuva Riikan lentokentältä. Taikahetki on käsillä, lento lähtee kohta.
Ryanilla on kireät ehdot matkustamiseen, check-in menee kiinni tiettyyn aikaan, eikä lentokone odottele mattimyöhäisiä. Ihmisiä hallitaan pelolla.
Juuri kävin pikaekskursiolla Baltiassa ja molempiin suuntiin mentäessä ihmiset jonottivat portilla massana jo ennen kuin lentokone oli saapunut. Riittää, että henkilökuntaa tulee pömpelin taakse valmistelemaan jotakin.
Riikassa sentään voi ajatella, että entä jos se lentokone on jossain toisaalla. Tampereella ei ollut koko kentällä yhtään konetta missään... Ei se voi siis ilman sinua lähteä.
Vai onko se sittenkin se oman penkin valinnanvapaus? 40 minuutin lennolla se onkin tärkeää. Ehkä ihmiset vain haluavat seistä puoli tuntia ennen pitkää istumista, mistä minä tiedän?!
Moni yritys voisi kuitenkin ottaa Raiskulta mallia. Alistair MacLeania lainatakseni: pelko on aseeni.
NP: Nada.
sunnuntai 7. joulukuuta 2008
Historiasta
Jokainen sukupolvi kirjoittaa oman historiansa, näinhän sanotaan. Ja totta se on. Samoja asioita tutkitaan menneisyydestä kerta toisensa jälkeen. Näkökulmat ja tulokset vaihtelevat ja niihin vaikuttaa suuresti tutkimusaika.
Rooman tuhon syitä on spekuloita iät ja ajat. Muistan, että asiaa kysyttiin lukiossa kokeessa kerran. Vastasin kysymykseen ja epäilin, että todennäköisimmin syyt olivat taloudellisia ja poliittisia. Älynsä tiedostava lukiolainen syyttää monesta asiasta taloutta ja politiikkaa.
Muitakin syitä on, mm. se usein kuultu lyijymyrkytys. Männäviikolla kuulin kuitenkin teorian, joka todisti oikeaksi tuon alun lausahduksen.
Mikä on asia, josta puhutaan useimmissa kehittyneissä maissa ympäri maailman, mikä nykyinen ilmiö on lyönyt itsensä läpi maasta riippumatta? Siitä ei olla yhtä mieltä, mutta siitä puhutaan. Aivan oikein, se se on. Ja siksipä jotkut tutkijat ovat nyt tulleet siihen tulokseen, että ilmastonmuutos saattoi aiheuttaa Roomankin tuhon... Näin se menee.
Kuvassa muuten Caesar-salaattia ja ei, nimi ei liity mitenkään tähän Roomalaiseen Julleen.
NP: Kalmah - Man of the King
torstai 4. joulukuuta 2008
Teini-ikä koko ikä
Joku päivä sitten kirjoitin puhelinten vertailusta teinikinastelutyyliin. On toinenkin tapa, jolla teini-ikä voi jäädä päälle.
Näin aikoinani, kun kerran Jykylässä menin töihin, niin sellaisessa puisessa hiekoitushiekkasäiliössä spray-maalikirjoituksen. Joku oli kylkeen vetänyt "Arbeit macht frei".
Luultavasti joku teini oli ollut kerrankin hereillä historiantunnilla ja kuullut tuon sloganin. Ajatteli sitten olevansa nokkela ja säpsähdyttävä.
Teineille se suotakoon. Mutta entäpä sitten, kun aikuinen ihminen kirjoittaa niin jonnekin? Ja vielä poliitikko julkiseen tilaan. Voi hyvänen aika sentään. Mitä seuraavaksi? Mitä yläasteelaisempaa voisi keksiä? Tai ei, en halua tietää.
NP: Diablo
keskiviikko 3. joulukuuta 2008
Yli, maan ääreen
Pitkästä aikaa olen lukenut jotain historiaan liittyvää. Näin kirjakaupassa kirjan Fernão de Magalhãesin johtaman retkikunnan kuuluisasta matkasta. Hehän kiersivät ensimmäisenä maailman, jos pyramidit rakentaneita avaruusolioita ei lasketa:)
On se ollut melkoista hommaa tuona aikana. Tämäkin retkikunta päätyi syömään nahkaosia laivoistaan. Laivamatkailu ei tosiaan ollut mitään herkkua. Nälkää ja epävarmaa tuulten armoilla oloa. Mielenkiintoinen aihe, mutta en kirjoitustyylistä perusta. Kannattanee silti tutustua.
Kuten nyt tiedämme, retkikunta onnistui matkassaan ja selvisivät takaisin Sevillaan ison neilikkalastin kera. Hauska sattumus kuitenkin loppumetreillä uhkasi koko retkeä.
Miehet olivat nimittäin niin innoissaan Maustesaarten löytämisestä ja neilikasta, että kotimatkalle lähtiessään unohtivat ottaa ruokaa mukaan. Matkassa oli vain neilikkaa.
Ruoka oli siis varsin yksipuolista: neilikkapuuroa, neilikkakeittoa, neljän sortin neilikkaa ja neilikkaa kokki Josen tapaan. Neljän viikon matkan jälkeen ruokalistalla oli kuitenkin muutos. "Yllätyspasta". Miehistö oli äimänä. Oliko kokilla ollut joku jemma?
- Pastaa?! Hienoa! miehistö totesi yhteen ääneen.
- Mutta mikä on tuo yllätys? eräs epäilevämpi merimies kysyi.
- Yllätys on se, että pasta on pelkkää neilikkaa, kokki vastasi.
Nojoo, ei se noin mennyt. Mutta totuus on monesti tarua ihmeellisempää, sen retkikunta todisti monet kerrat.
NP: Nada
tiistai 2. joulukuuta 2008
Kuole Nokia-mies, kuole
Teknologiauskovaiset ovat kyllä hämmentävää porukkaa. En tarkoita nyt teknologian nimiin yleensä vannovia, vaan heitä, jotka fanittavat jotain tietty yritystä tai tuotetta. Kuten Mac-ihmiset.
Nokia julkaisi uuden kilpailijan iPhonelle ja uskikset kävivät sotaan, jihad you know. HS:n keskustelussa vängätään puolesta ja vastaan, peitset taipuvat. Näppis on huono, kamera paska.
Itse en jaksa kiihkoilla, mutta tunnistan tuon piirteen. Aikoinaan yläasteella kävin monta kiihkeää keskustelua siitä, kumpi on parempi Megadeth vai Metallica. Argumentit lensivät, eikä toisessa tunnustettu mitään hyvää.
Nykyään en kumpaakaan bändiä diggaile erityisemmin, vaikka heidän (menneet) ansionsa tunnustankin. Toisille vaan jää teini-ikä päälle. Mitä nyt James Hetfield vaihtuu Jorma Ollilaan...
NP: Kyllä Jeeves hoitaa
maanantai 1. joulukuuta 2008
Lottovoittajien maa
Suomalaiset lottoavat. Moni besserwisser jaksaa päteä sillä tiedolla, että suomalainen lotto palauttaa hyvin pienellä prosentilla voittoja pelaajalle. Mitä väliä?
Kai se on unelma siitä helposta elämästä, mikä saa ihmiset taapertamaan kipakille tuiskussakin. Ei siinä prosentteja mietitä, viatonta hauskaa pikkurahoilla. Minäkin voitin tällä viikolla yli 4 euroa, kun tavoistani poiketen pelasin Viikkarilottoa.
Olen varmaan kaikkia muita veikkauspelejä kokeillut paitsi Kenoa. Nykyään siihen taidetaan laittaa melkoisia summia. Viimeksi tänään, kun kävin postimerkkejä ostamassa, niin joku iäkkäämpi nainen osti melkoisen nivaskan lappuja.
Mielestäni vaikuttaa varsin tylsältä peliltä. Kauheasti vaan numeroita. Mun mielenkiinto lakkaa seitsemään. Koskaan kyllä neljää enempää ole ollut oikein.
Ala-asteella kaverini mummolla taisi joskus olla ainakin 6 oikein ja kaveri taisi saada siltä 500 markkaa. Sekin kaveri joutu myöhemmin linnaan, joten raha ei tuonut onnea. Mummosta en tiedä.
NP: Marilyn Manson - Doll-Dagga Buzz etc.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)