Hesarissa oli viikonloppuna juttu kainuulaisesta miehestä, joka tuotiin Helsinkiin. Tyyppi oli kirjoittanut äkäisen mielipidekirjoituksen ja nyt hän pääsi tapaamaan Helsingin herroja. Aiheena oli tietysti se, että Helsinki imee ihmiset muualta Suomesta.
Aiheesta virisi "keskustelu" eli kilpahuutelu lehden sivuilla. Perinteinen suomalainen tilanne, oli kyse sitten diabeteksestä tai aluepoliitikasta:
Herra A ei voi käsittää, että joku haluaa asua Helsingissä. Hän on asunut siellä kuukauden 70-luvulla ja betonin harmaus alkoi heti ahdistaa. Hän tietää omasta kokemuksesta.
Rouva B on asunut Krunikassa ikänsä, eikä voi käsittää valittavia maalaisia. Hän on joskus käynyt Oulussa. Hän tietää omasta kokemuksesta.
Tällaista huutokilpailua sitten käydään parinsadan viestin edestä. Aika huvittavaa. Suomalaiset eivät osaa keskustella. Ihmiset ajattelevat vain omia kokemuksiaan, ja kaikki jotka eivät ajattele kuin minä, ovat väärässä. No pätenee kai muhunkin...
Jokainen asukoon, missä tykkää, mutta rajansa kaikella. Paljonko muun Suomen pitää jotain Kainuuta tukea? Vähän nyt kyllä, mutta ei kai sinne voi koko valtionhallintoa siirtää, jotta siellä olisi mahdollista asua.
Ei kai Suomessakaan jokaisen neliökilometrin tarvitse olla tasaisesti asuttu? Kekkonen meni jo, viimeinen sammuttakoon valot.
NP: Manskun liikenne ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti