Onhan se kai totta, mutta minä kesä-ihmisenä dissaan silti lunta. Miksi olla lunta, kun voisi olla 25 astetta lämmintä, shortsikeli? Ei, en anna realismin kahleiden vaivata itseäni.
Kyllä lumimyräkkä tuo toisaalta ihan iloakin puseroon. Ja vaikka se voi kuulostaakin vahingonilolta, se ei ole sitä. Se on vilpitöntä helpotusta siitä, että en omista autoa, enkä ole sen varassa. Kuva kämppäni edustalta. Tuo voisi olla minun pirssini ja jos olisi, varmaan itkisin.
NP: Sinergy - Written in Stone
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti