Tänään uutisissa näytetään olevan huolissaan plagioinnista. Näitä uutisia tulee pinnalle tasaisin välein. Huihui, lapsemme sluibaavat velvollisuuksistaan!
15 sekunnin googlettamisella löysin sivuston, josta löytyi eri oppitasoille sopivia esseitä, muun muassa tukku lukion uskonnon esseitä. Siitä vaan kopioimaan ja kymppi tulee. Näin kukkahattusedät pelkäävät käyvän. Jutussa vaan on muutamia muttia.
Ensimmäinen asia on se, että on sitä ennenkin plagioitu, jos on haluttu. On nimittäin olemassa ns. kirjoja. Nykyään vaan keski-ikäiset kai pelkäävät nettiä, kun tällaisia demoneita maalaillaan. Leikkaamalla ja liimaamalla tietysti saa nopeasti esseen tehtyä, mutta kyllä siitä nopeasti jää kiinnikin.
Ai miten? No siten, että oikeasti minulla on luottoa opettajiin. Jos ei ole kyseessä täysin elämäänsä kyllästynyt tapaus, niin kyllä ope tuntee oppilaansa. Tekstistä näkee varmasti nopeasti, jos joku oppilas ylittää omat kykynsä tai rikkoo rajansa. Opettajat eivät muutenkaan ole tyhmiä, joten he saattavat vaikka tehtävänannolla kampittaa kopiointiyritykset. Nerokasta!
Ja ainakin vielä ysärillä tehtiin aika vähän esseitä. En tiedä sitten, ovatko ajat muuttuneet. Tuskin niin paljoa. Sen tiedän, että petkutin (aika vähän) aikoinani ylioppilaskirjoituksissa. En tarvinnut siihen nettiä, eikä sitä tarvita nykyäänkään.
Kyllä kai plagioinnin sijaann edelleen se helpoin tapa selvitä koulusta on se, että ei vaan välitä pätkääkään ja haistattaa vittua, jos opettaja jotain kysyy.
Äsh, tyhjällä vatsalla ei ajatus luista.
NP: vaimo paistaa, se auttaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti