Piip-piip, piip-piip...

Tekstiviestin saaminen on jossain määrin mielenkiintoinen tapahtuma. Mietin asiaa eilen, kun sain iltasella kaksi tekstiviestiä. Olin rauhassa kotona ja jossain päin asuntoa kuului piippaus merkiksi siitä, että jollakulla oli minulle asiaa.

Tekstarin saaminen on mielenkiintoista siksi, että noissa lyhyissä viesteissä voi olla vaikka minkälaisia tarinoita naputeltuna. Useimmiten asia ei mullista maailmaa, mutta olen sellaisiakin joskus saanut. Ääni kun kuuluu, ainakin omat aivoni alkavat miettIÄ, että kelläköhän nyt on asiaa ja mitä asia koskee.

Eilen arvasin sekä tekstaajat että asian aika hyvin. Toinen oli ystäväni, joka kirjoitti treffeistämme, toinen veljeni, joka kirjoitti edellisiltaiseen keskusteluun liittyvää. Näiden arvaaminen ei ollut vaikeaa, mutta joskus ei voi yhtään tietää, mitä on tulossa. Silloin herää toivo.

Joskus toivon herääminen johtaa pettymykseen. Onko mitään tylsempää, kuin ikävystyttävänä päivänä saada tekstiviesti, joka osoittautuu mainokseksi? Kuulet piippauksen ja ajattelet, että nyt lähti elo lentoon, mutta ei. Toinen yhtä paha on mielestäni kiertotekstiviestit. En voi sietää niitä. ”Sinua on halattu! Lähetä tämä viesti kymmenelle ystävällesi ja takaisin lähettäjälle, jos hän on ystäväsi. Olet hyvä ihminen, jos saat vähintään neljä takaisin.” Argh!

Onneksi tunnen niin sivistynyttä porukkaa, että moisia tulee harvoin. Ihmiset kai ovat uskoneet, että olen huono ihminen, kun en ole lähettänyt viestejä takaisin. Toinen vaihtoehto on, että tunnen vain järkeviä ihmisiä. En todellisuudessa tiedä, paljonko moisia viestejä kiertää. Voi olla, että ei paljoakaan. Mutta edes kerran vuodessa moisen saaminen on liikaa.

Ilahtuisin paljon, jos joku joskus lähettäisi minulle itsenaputellun halausviestin ilman syytä. Tällaista en ole tainnut koskaan saada, mutta muita kivoja yllätyksiä kyllä. Päättömät ilman syytä lähetetyt viestit piristävät synkeää päivää, eikä maksa montaakaan senttiä.

Jokaisessa tekstiviestissä on mielestäni mukana pieni mahdollisuus paremmasta ja jännemmästä huomisesta. Mitä mahtaakaan seuraava sisältää?


NP: Black Sabbath – Heaven and Hell (Dio on kunkku)